Miksi terveellisistä elintavoista ja ruokailutottumuksien noudattamisesta on tullut suosittua?

Nykyisin elämäntapamuutos lähtee monipuolisesta ja puhtaasta syömisestä. Terveellisiä elintapoja on yhä suositumpi. Miten asenteet ruokailutottumuksiin ovat muuttuneet vuosien varrella? Lue lisää.

Elintapamme sekä ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet huomattavasti etenkin viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Teollinen vallankumous mullisti tuotannon lisäksi yhteiskuntarakenteemme. Suuri osa ihmisistä vaihtoi elämän lähes omavaraisessa taloudessa elävästä maatilasta kaupunkien sykkeeseen. Samalla myös luonnollisesti elintapamme sekä ruokailutottumuksemme kokivat suuren muutoksen. Siinä missä aiemmin oli hyödynnetty mahdollisimman pitkälle oman viljelyn tuotoksia, nyt kaikki ruoka ostettiin. Tähän muutokseen nykyiset tottumuksemme juontavat.

1900-luvun kuluessa massakulttuuri sekä yhä kiireellisempi arki loi kasvupohjan uusille tuotteille sekä konsepteille. Aikaisemmin itse viljelty, terveellinen ruoka vaihtui kaupungeissa siihen, mitä nopeasti ja helposti sai. Samalla kun kaupungistuminen sekä tehdas- ja myöhemmin toimistotyö yleistyivät, tapahtui elintavoissamme suuri muutos. Liikuntaa ei enää saanutkaan työn teosta, vaan sitä varten oli itse erikseen nähtävä vaivaa. Ongelmaksi nousi etenkin ajan sekä liikuntamahdollisuuksien puute.

Elintapojemme muutos loi pohjan pikaruokaloille

Tultaessa 1900-luvun puoliväliin oli kehitys luonut pohjan pikaruokaketjujen kuten McDonaldsin synnylle. Ruoka uudenkarheissa pikaruokaloissa oli kohtuuhintaista tai jopa halpaa sekä nimensä mukaisesti nopeaa. Uudet rasvaisemmat tuotteet viehättivät ihmisiä, eikä tämän ruokavalion terveysvaikutuksia tuolloin pahemmin tutkittu. Kehityksen myötä yhä keinotekoisempia ruokatuotteita pystyttiin valmistamaan ja ruokien säilyvyyttä parantamaan. Taloudessa valtaa sai ajatus määrän tärkeydestä laadun ohi, ja sama heijastui ruokaan.

Pikaruoka sekä muut rasvaiset ruuat eivät olleet ainoat, jotka saavuttivat jatkuvasti kasvavaa suosiota 1900-luvun toisen puolikkaan kuluessa. Näiden rinnalle nousivat muun muassa erilaiset runsassokeriset herkut ja juomat, suolaiset naposteltavat sekä pikaisesti lämmitettävät einekset. Erityisesti mainittakoon energiajuomat, joiden sokeri- ja kofeiinipitoisuus ovat korkeita ja näin ollen vaikuttavat ruokavalion terveellisyyden ohessa myös nukkumiseen. Ruoka ja juomat olivat keino täyttää tyhjää vatsaa, eikä ajatus ”olet mitä syöt” ollut tuohon aikaan suurelle yleisölle tuttu. Ruoka-annoksemme muuttuivat yhä energiatiheämmiksi samalla kun niiden ravintoarvot laskivat.

Fitnessbuumi siivitti kohti terveellisempää ruokavaliota

Epäterveellisen ruuan suosion kasvu jatkui tasaisena tultaessa uuden vuosituhannen vaihteeseen. Samaan aikaan tapahtunut teknologian kehitys sai yhä useamman meistä istumaan television tai pelikonsolin ääreen. Jokin oli kuitenkin muuttunut. Yhä suurempi osa ihmisistä alkoi saavuttamaan huolestuttavan ylipainon rajan samalla kun sairauksista muun muassa diabetes sekä erilaiset verisuoni- ja sydäntaudit yleistyivät tasaista vauhtia. Kesti kuitenkin tovin ennen kuin julkisesti alettiin miettimään ruuan osuutta tähän kehitykseen.

Lähtölaukauksen nykyisin vallalla olevalle sekä trendiksi muodostuneelle terveelliselle ruokavaliolle antoi 2000-luvun kuluessa suuren tietoisuuden koko kansan keskuudessa saavuttanut fitness. Sosiaalinen media toi nämä lihaksikkaat sekä rasvattomat urheilijat kaikkien ulottuville. Siinä missä laihuuden saavuttamiseksi uskottiin syömättömyyteen ja ihmedieetteihin, perustui fitness lähtökohtaisesti ajatukseen puhtaasta ja monipuolisesta syömisestä. Tämä oli uuden ajan alku. Ruoka nähtiin koko ihmisen hyvinvoinnin pohjana ja perustana.

Kohti terveellisiä ruokatottumuksia

Uusi suhtautuminen ruokaan sekä syömiseen muutti jälleen huomattavasti niin elintapojamme kuin kauppojenkin hyllyjä. Kautta aikojen kehiteltyjen mitä erilaisimpien ihmedieettien rinnalle niin laihdutuksessa kuin yleisessä hyvinvoinnissa nousi niin sanottu clean eating eli puhdas syöminen. Tällä tarkoitetaan mahdollisimman luonnollisten sekä esimerkiksi säilöntäaineista ja kemikaaleista puhtaiden ruoka-aineiden käyttämistä. Keskeistä on nimenomaan ruuan syöminen mahdollisimman vähän jalostetussa muodossa, jossa sen ravintoarvot ovat tallella.

Fitnessbuumi toi kaikkien tietoisuuteen ravintoarvot ja makrot. Enää kyse ei ollut pelkistä kaloreista ja niiden tarkasta laskemisesta. Alettiin ymmärtää, että kalorien lähteellä on huomattavasti väliä. Ei ole ollenkaan sama asia saada tiettyä kalorimäärää esimerkiksi herkuista kuin oikeasta ruuasta. Samoin tietoisuus hyvistä ja epäterveellisistä rasvoista kasvoi nopeasti. Huomiota alettiin kiinnittämään aikaisempaa laajemmin myös eri ruokien hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien määrään.

Kasvisten suosion huoma kasvu

Nykyisin yhä useampi vannoo terveellisten ruokatottumusten nimeen. Taustalla vaikuttaa ehkä vahvemmin kuin koskaan nimenomaisesti kokonaisvaltainen hyvinvointi, jolle terveellinen ja monipuolinen ruokavalio luo pohjan. Kasvisten ja vihannesten suosio on kasvanut huomattavasti 

2000-luvun kuluessa, ja kasvipohjainen ruokavalio on noussut yhdeksi tämän päivän trendeistä. Tämä näkyy aikaisempaa suurempina ja monipuolisempina hedelmä- ja vihanneshyllyinä. Kehitys on havaittavissa myös ravintoloiden muuttuneissa ja monipuolistuneissa valikoimissa.

Kokonaisvaltaisella elämäntapamuutoksella kohti hyviä tuloksia

Ruokailutottumusten muuttumisen lisäksi myös muut elintapamme ovat muuttuneet huomattavasti 2000-luvun kuluessa. Fitness houkutteli yhä useampia kuntosaleille. Samalla kuitenkin on nostettu vahvasti esiin se, että tärkeintä on liikkuminen yleensä, ei se, missä muodossa sitä tekee. Kokonaisvaltainen hyvinvointi tähtääkin siihen, että löydetään liikuntamuoto, joka miellyttää ja sopii juuri itselle. Pienillä, jatkuvilla muutoksilla saa aikaan suuria sekä kestäviä vaikutuksia. Tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka lähtee ruokavaliosta sekä elintavoista.

Lue lisää parhaat ravintolat Helsingissä.